Ulkonäkö

Isomünsterinseisoja on isokokoinen, pitkäkarvainen, seisova lintukoira. Ulkonäölle tyypillistä ovat pitkähapsuinen viirihäntä, hapsut korvissa,  raajoissa ja mahan alla sekä valkoinen väri mustilla pilkuilla.

Käyttötarkoitus

Monipuolinen ja -käyttöinen metsästyskoira, jonka kyvyt tulevat esiin erityisesti laukauksen jälkeisessä työskentelyssä.

Historiaa

Rodun historiallinen kehitys on saanut alkunsa keskiajan valkokirjavista lintu- ja haukkametsästyskoirista, joista kehittyneet ylösajavat ja viiriäiskoirat ovat 1800- luvun seisojien esi-isiä. Pienenmünsterinseisojan ja pitkäkarvaisen saksanseisojan tavoin isomünsterinseisoja luetaan kuuluvaksi pitkäkarvaisiin saksalaisiin seisojiin, joiden suunnitelmallinen jalostus aloitettiin 1800- luvun lopulla. Kun Saksa vuonna 1909 poisti mustan värin lopullisesti pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmästä, vuonna 1919 perustettu uusi seura otti hoitaakseen pitkäkarvaisten mustavalkoisten koirien jalostuksen.

Ensin merkittiin kantakirjaan kaikki jäljelle jääneet alkuperäiskannan yksilöt, joita löytyi etenkin läntiseltä Münsterin alueelta ja Ala- Saksista. Näillä 83 koiralla aloitettiin isonmünsterinseisojan suunnitelmallinen jalostus vuonna 1922. Kantakirjaan merkittyjen koirien välisistä astutuksista syntyneet pentueet rekisteröitiin isomünsterinseisojiksi.

Käyttäytyminen ja luonne

Tärkeimmät luonteenominaisuudet ovat ohjattavuus, oppimiskyky ja luotettava metsästystyöskentely varsinkin laukauksen jälkeen. Luonne on eloisa olematta hermostunut.