Etusivu Ajankohtaista
PienimünsterinseisojaTulospörssi Päivitykset Toimintakalenteri Pentueet/astutukset Münsteripäivät Münsteri-lehti Kerhotuotteet Jäsenyys Hallitus Alueyhteyshenkilöt Linkit Isomünsterinseisoja |
Münsteripäivät 2005Tänä vuonna Münsteripäivät pidettiin Lapualla, perinteikkäässä kanakoiramaisemassa ja keskuspaikkana oli monille harrastajille jo Junkkarista tuttu Wanha Karhunmäki. Olosuhteet päivillä olivat hienot. Majoitustilaa oli riittävästi ja maastoihin mahtuivat kaikki ryhmät niin, ettei puintitilannekaan treeniä häirinnyt. Münsteripäivätoimikunta, Anne Kontola, Jari Mustaparta ja Ilkka Rajakallio olivat tehneet hyvää työtä päivien järjestelyissä. Suuret kiitokset myös kouluttajina toimineille ryhmänvetäjille, Matti Loukolle, Taru Kokkoselle, Juhani Palomäelle, Marko Paukkerille, Vesa Nummelle, Tomi Nikulalle ja Pekka Hosiolle.Päiville oli ilmoittautunut 37 koiraa ohjaajineen ja väkeä kouluttajat mukaan lukien oli paikalla yli 60 henkilöä. Koirista suuri osa oli jälleen ”nuorisoa”, alle kaksivuotiaita ja muutama ihan pentukin oli joukossa. Itse pidän arvokkaana juuri tämän tapahtuman tätä puolta. Päiville voi tulla keskeneräisen koiran kanssa saamaan vinkkejä sen kouluttamiseksi ja ohjaaja saa kokeneempien harrastajien neuvojen lisäksi myös ”vertaistukea” muilta aloittelevilta. Tuollaisessa joukossa huomaa, ettei se oma juniori niin mahdoton olekaan, vaikka joskus alkaakin usko loppua. Tai että oma seisojanalku onkin oikeastaan ikäisiinsä verrattuna jo varsin mukavalla alulla. Ja lämmin kiitos myös kaikille niille, jotka osallistuivat päiville jo osaavammankin koiransa kanssa ja pystyivät ryhmissään näyttämään ehkä vähän mallia siitä, mihin koulutuksella pyritään. Ja eipä tässä lajissa taida täysinoppinut olla milloinkaan, joten aina voi tarttua mukaan jotain hyödyllistä tietoa.
Vesityötreeneissä veteen menossa ei ollut ongelmia, parin innokkaimman uimarin kohdalla pikemminkin päinvastoin, miten saada ne vedestä pois. Kaikki eivät vielä tarttuneet noutolintuun, mutta dameja kantoivat nuorimmatkin. Tällä kertaa oli sunnuntaina mahdollisuus osallistua myös viralliseen vesityökokeeseen ja kaikki siellä startanneet münsterit saivat myös tuloksen. Tottelevaisuuskoulutusta varten koirat jaettiin kolmeen ryhmään, vuoden vanhat ja nuoremmat, junkkari-ikäiset ja sitten aikuiset. Kaikille vielä muistisäännöksi, että ilman hyvää tottelevaisuutta ei koiraa pystytä harjoittamaan riistatyöskentelyyn. Koiran tottelevaisuus on asia, josta ei tingitä ja sitä vaaditaan koiralta ihan jokapäiväisessä elämässä ja kaikissa tilanteissa. Perjantai-iltana pidettiin Suomen Münsterikerhon sääntömääräinen vuosikokous, jonka pöytäkirja on luettavissa kerholehdessä. Münsterikerhon jäsenmäärä tuolloin syyskuun alkupäivinä oli jo 149 jäsentä, joten alamme olla piakkoin ihan varteenotettava joukko kanakoiraharrastajia. Loppuiltaa istuttiin sitten nuotiolla ja turistiin koiramaisia juttuja… Lauantaiaamuna päivien vieraileva ylituomari Matti Louko luennoi meille kanakoiran kouluttamisesta teoriassa. Louko on jo pitkän linjan kanakoiraharrastaja ja hänen kouluttajan taitonsa todistavat mm. kaksi Riistakoiravoittoa. Sitten siirryimme melkoisena autokolonnana välietapille huoltoaseman pihalle, josta erilaisten järjestäytymisoperaatioitten jälkeen jatkoi kukin ryhmä omaan maastoonsa. Ryhmien vetäjinä toimivat Matti Loukon lisäksi Vesa Nummi, Juhani Palomäki, Tomi Nikula, Pekka Hosio, Marko Paukkeri ja ”vieraileva tähti” toisen mannermaisen pienrodun parista, bretoneitten jalostusneuvoja Taru Kokkonen. Taru oli noin yleisesti ottaen myönteisesti yllättynytkin näkemästään, hän ei ollut odottanut, että münsteritkin ovat niin liikkuvia ja vauhdikkaita koiria. ![]() Ryhmä Palomäki suu messingillä. Kuva: Marika Tanskanen Päivän aikana koirat ohjaajineen saivat tilaisuuden harjoitella hakua ja kokeilla koiran toimintaa riistalinnuilla ja kohtalaisesti fasaaneita ja joissakin ryhmissä myös peltopyitä maastoista löytyi. Päivään mahtui paljon vauhtia ja tilanteita ja vauhdikkaita tilanteita, olivathan jotkut nuorista koirista ensimmäistä kertaa tekemisissä riistan kanssa, mutta myös iloisia onnistumisia saatiin. Illan ”kritiikkitilaisuuteen” osallistuttiin innokkaan odottavasti, koska siellä kaikkien ryhmien vetäjät kertoivat päivän tapahtumista ja tekemisistä koirakohtaisesti. Päivän näyttöjen perusteella ryhmien vetäjät valitsivat osallistujiksi sunnuntain mestaruuskilpailuun seuraavat parit:
Loppukilpailun tuomitsi ylituomari Matti Louko ja kilpailupäivään mahtui värikkäitä vaiheita. Aamupäivästä löytynyt pyyparvi tosin taisi ottaa tilanteen edukseen kuusi-nolla. Nuorten luokan koirat eivät vielä oikein hallinneet linnunottoa ja alueelle levinnyt iso pyyparvi aiheutti yllätyksiä. Ja vaikka kuinka varovaisin askelin jälkijoukko sitten liikkuikin, aina niitä vaan pärähteli ilmaan juuri siellä, missä ei olisi pitänyt. ![]() Ylituomari Matti Louko ohjeistaa loppukilpailijoita Kuva: Erja Nummi Gina esitti aluksi nuoreksi koiraksi aivan mahtavaa hakutyöskentelyä. Sillä oli fasaani seisonnassa, mutta avanssista lintu lähti pakolentoon noin metrin korkeudella ja Gina juoksi sen kiinni. Loppupäivästä väsymys puuroutti haun. Dasjatiina oli myös erittäin liikkuva ja yläpäisesti hakeva koira. Sillä oli pyy seisonnassa, mutta ohjaaja ei ollut vielä ilmoittanut seisontaa, kun tuomarin ja ohjaajan lähestyessä tilannetta pyy karkkosi. Seuraavasta tilanteesta Dasi sitten saatteli pyyn kauas pois. Aronin haku oli vielä vähän pienimuotoista, mutta väläytti se välillä muutaman hienon luovin. Onnistunutta lintutilannetta ei saatu. Avoimen luokan koirista Ida oli vauhdikas ja eloisa liikkuja. Sillä oli pyyparvi seisonnassa, kaukana ohjaajasta, ja ennen kuin tilanteeseen ehdittiin, pyyt karkkosivat. Ida tuosta vähän lämpeni ja kaarteli kaukana pelloilla onnistuen löytämään toisenkin pyyparven. Riistatyötä sillekään ei saatu. Hero työskenteli aivan koko päivän uutterasti, maaston peittävää ja erittäin hyvin ohjattua hakua. Lintutilanteet vain olivat tiukassa ja päivän saldoksi jäi lopulta kaksi törmäystä. Voittajaluokan koira Iitu (Spangkildes Jasmin) työskenteli kokeneen koiran rutiinilla. Ensimmäisessä erässä törmäys fasaaniin sai koiran vain istahtamaan niille sijoilleen. Toisessa erässä emäntä oli varomaton ja Iitulle tuomittiin väliinjättö. Kolmannessa erässä Iitulle tehtiin päivän ainoa onnistunut riistatyö ja vielä neljännessä sillä oli tilaisuus linnulle, mutta ilmoitetusta seisonnasta ei pitkän etsiskelyn jälkeenkään saatu ylös mitään. Iitussa näkyi treenatun koiran kestävyys ja työinto sillä säilyi koko päivän. MESTARUUSKISAN 2005 PARHAAT:
![]() Mestaruuskilpailun voittajat: Sarita ja Spangkildes Jasmin, Jani ja Gina v Ottenstein sekä Eva ja Hirsch Fängers Ida. Kuva: Erja Nummi Onnittelut voittajille! Kiitokset ja onnistuneita riistatilanteita syksyn jahteihin kaikille mukana olleille! Erja Nummi
|